Olen ajatellut rytmittää gradun tekemistä näin kesällä niin että nousen aamulla 7-8 aikoihin ja teen gradua noin neljään. Ajattelin että kyllä sen silloin pitäisi edetä kun vaan tekee sitä. Eka viikko sujui aika hyvin (ei nyt ihan tommosia tuntimääriä tullut, mutta kuitenkin ihan hyvin). Olin yliopiston kirjastoissa lukemassa ja hommassa oli ryhtiä.
Viime viikon olin reissussa. Silloin nousin maanantaina jo seitsemän jälkeen ja aloin tehdä gradua jo ennen kahdeksaa. Siis ennen kahdeksaa, wow! Se oli hieno saavutus munkaltaiselle aamutorkulle. Yritin lukea reissussakin hyvin, mutta varsinkin loppuviikosta alkoi lipsumaan. Lukeminen vaan oli tylsää!!! Alkuinnostus häipyi ja alkoi tylsistyttämään.
Eilen yritin lukea kotona, mutta päivä lähti huonosti käyntiin. Ensin nukuin puoleen päivään ja sitten ahdisti, että jos aion lukea esim seitsemän tuntia niin multa menee käytännössä koko päivä matikkaan, koska nukuin liian myöhään. Lukeminen ei myöskään sujunut ja tuntui etten vaan jaksanut lukea ajatuksella. Ja matikkaa on aika turha lukea, jos ei jaksa ajatella, mitä lukee.
Mieheni tuli kotiin ennen viittä ja vuodatin hänelle ahdistukseni. Hän lohdutti ihanasti ja ehdotti, etten lukisi enää sinä iltana. En sitten lukenut eilen illalla ja se oli helpottavaa.
Mua ahdistaa gradussa kirjoittamisen aloittaminen. En oo kirjoittanut vielä mitään vaan lukenut aiheesta. Matikan kirjoittaminen on niin erilaista kuin tavallisen tekstin kirjoittaminen. Meille on sanottu, ettei gradun tarvi sisältää uutta tietoa vaan uutta tietoa tarvii tuoda vasta väikkärissä. No joo, ei pelkoa että olisin keksimässä graduuni jotain Matleenan lausetta... :) Ihmettelen vaan sitä, että miten voin saada jotain omaa sanottavaa graduun. Nuo asiat, joista teen graduani on todistettu jo aikaa sitten. Matikka on niin erilaista kuin moni muu tiede, koska matikka on eksakti tiede. Enkä nyt halua vähätellä muita tieteitä. Matikka vaan on niin kuin se on eikä asiat oo siinä mitään mielipidekysymyksiä. Pitää ilmeisesti vaan lukea ja tutustua aiheeseen ja sitten jossain vaiheessa vaan uskaltautua kirjoittamaan.
Viime viikon olin reissussa. Silloin nousin maanantaina jo seitsemän jälkeen ja aloin tehdä gradua jo ennen kahdeksaa. Siis ennen kahdeksaa, wow! Se oli hieno saavutus munkaltaiselle aamutorkulle. Yritin lukea reissussakin hyvin, mutta varsinkin loppuviikosta alkoi lipsumaan. Lukeminen vaan oli tylsää!!! Alkuinnostus häipyi ja alkoi tylsistyttämään.
Eilen yritin lukea kotona, mutta päivä lähti huonosti käyntiin. Ensin nukuin puoleen päivään ja sitten ahdisti, että jos aion lukea esim seitsemän tuntia niin multa menee käytännössä koko päivä matikkaan, koska nukuin liian myöhään. Lukeminen ei myöskään sujunut ja tuntui etten vaan jaksanut lukea ajatuksella. Ja matikkaa on aika turha lukea, jos ei jaksa ajatella, mitä lukee.
Mieheni tuli kotiin ennen viittä ja vuodatin hänelle ahdistukseni. Hän lohdutti ihanasti ja ehdotti, etten lukisi enää sinä iltana. En sitten lukenut eilen illalla ja se oli helpottavaa.
Mua ahdistaa gradussa kirjoittamisen aloittaminen. En oo kirjoittanut vielä mitään vaan lukenut aiheesta. Matikan kirjoittaminen on niin erilaista kuin tavallisen tekstin kirjoittaminen. Meille on sanottu, ettei gradun tarvi sisältää uutta tietoa vaan uutta tietoa tarvii tuoda vasta väikkärissä. No joo, ei pelkoa että olisin keksimässä graduuni jotain Matleenan lausetta... :) Ihmettelen vaan sitä, että miten voin saada jotain omaa sanottavaa graduun. Nuo asiat, joista teen graduani on todistettu jo aikaa sitten. Matikka on niin erilaista kuin moni muu tiede, koska matikka on eksakti tiede. Enkä nyt halua vähätellä muita tieteitä. Matikka vaan on niin kuin se on eikä asiat oo siinä mitään mielipidekysymyksiä. Pitää ilmeisesti vaan lukea ja tutustua aiheeseen ja sitten jossain vaiheessa vaan uskaltautua kirjoittamaan.
